keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Tutkimusraivoa!

Tänään otettiin taas nuo tt-kuvat ja verikokeet, jotta tiedetään mikä on sisäinen todellisuuteni näin sytostaattien jälkeen. En tiennyt, että minulle on varattu huomiselle puhelinaika tulosten kuulemista varten ja voitte varmasti kuvitella miten sydän alkoi läpättää heti tämän kuultuani. Onneksi tuo alati lyövä elimeni ei ole vielä tähän mennessä kovin sytostaattirasituksesta läpättänytkään. Tässähän ei tarvitse enää urheilua harrastaakaan! Mutta joka tapauksessa, halusin tai en, lääkäri soittaa huomenna ja kertoo karun totuuden siitä ovatko hoidot tehonneet vai eivät.

Muistelin positiivisella mielellä noita tt-kuvia, koska viime kerralla ne menivät niin mukavasti. Tämä oli tilanne tähän päivään asti. Minun piti selvitä kahdella pistolla tästä päivästä, mutta koska arvon neiti hoitaja ei saanut kanyylia suoniini, määrä tuplaantui ja nyt oikea kyynärtaive huutaa hoosiannaa kivusta ja mustelmista. Mukava mieslääkäri sai onnekseni kanyylin kuitenkin vasempaan kämmenselkääni, mutta tämäkin ilo kostautui hoitajan tiputtaessa suoniini varjoainetta. Piru se sattui paljon enemmän kämmenessä kuin kyynärtaipeessa! Verikokeeseen mennessä kuuntelin  jonkun lapsen huutoa sermin takana ja pohdin mitkä olisivat seuraukset jos heittäytyisin samalle linjalle. Itkupotkis oli nimittäin ihan oven takana ja mieleni olisi tehnyt tokaista verikokeen ottajalle: "Tähtää nyt perkele sitten se piikki kerralla sinne suoneen!" Onneksi sain hillittyä itseni ja käyttäydyin niin kuin aikuisen ihmisen kuuluu. Hyvä minä!

Kaksi edellistä päivää menivät hurjan hyvin, koska sytostaattikuvotus ja väsymys alkoi helpottaa ja jaksoin jopa hieman ulkoilla. Sen lisäksi sain innon merkkailla kalenteriini uuden vuoden koulupäiviä ja sekös nostatti mielialaa entisestään. Melkein tunsin olevani normaali ja terve nuori nainen. Huomenna aion nähdä ystäviä ja nauttia heidän seurastaan. Sääli, että tämäkin ilo on syöpäläiselle vain hetkittäistä. Tänään alkoi nimittäin pelottaa, että huomisessa puhelisoitossa minua varmasti rangaistaan näistä liian positiivisista ajatuksista. Ihmismieli on kyllä maailman keljuin kaveri! Noh, näillä mentiin tämä päivä ja huomenna on uusi päivä ja uudet kujeet. Toivotaan, että hyvät sellaiset!

2 kommenttia:

  1. Toivotaan, että saat huomenna kuulla positiivisia uutisia! Voimahali ja pidän sulle peukkuja! :) t. Sinna

    VastaaPoista
  2. Cheers mate! Tulosten kuuleminen meneekin ensi viikolle. :( Ei auta kun odottaa, mutta pidän lippua korkealla. Ihanaa alkuvuotta!

    VastaaPoista