Kuukauden jälkeen

Eilen tuli kuluneeksi tasan kuukausi siitä kun Herra Hodgkin muutti virallisesti loisimaan kehooni. Ei elämäni hauskin kuukausi, mutta siitäkin selvisin. Tässä onkin siis hyvä välikiitoksen paikka. Pohdin sitä kuinka elämäni on muuttunut kuukauden aikana ja sitä tuntuuko tämä kuukausi lentäneen eteenpäin vai onko se madellut kuin etana hellepäivänä.

Omaksi yllätyksekseni sain todeta, että elämäni ei ole muuttunut kovin suuresti. Tai ainakaan niin suuresti kuin ehkä odotin. Elän melko tavallista arkea edelleen ja ainoa iso asia joka on muuttunut, on arkeeni astunut sairasloma. En käy säännöllisesti koulussa enkä töissä, mikä karsii sosiaalisia kontaktejani, mutta muutoin arki rullaa ennallaan. Syövästä on nopeasti tullut minun arkeani.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että toivoisin torstain olevan jo täällä. Nyt joku siellä ajattelee mielessään että onpas sekopää siellä näytön toisessa päässä. En minäkään toki niitä myrkkyjä kehooni innolla odota, mutta odotan sitä että voin sanoa että hoidoista jo kaksi on takana. Aika tuntuu siis tällä hetkellä ainakin matelevan, mutta toisaalta tuntuu että kuukauden rajapyykki tuli melko nopeasti vastaan. Hyvä niin.

Vaikka sairaalakäynnit, verikokeet, kuolemanpelko ja kaikki muut riemastuttavat asiat ovat osa arkeani nyt, koitan pitää yllä uskoa siihen, että tämä on vain välivaihe elämässäni enkä anna Herra Hodgkinin arkipäiväistyä liikaa mielessäni. Sitä vastaan pitää kuitenkin muistaa taistella! Ja vaikka nyt on taas jonkilaisen "välimasennuksen" hetki, yritän muistaa sen että tämä kuuluu asiaan.

Hyvä minä! Selvisin siis ensimmäisestä kuukaudesta, ensimmäisestä järkytyksestä, ensimmäisestä luuydinnäytteestä, ensimmäisestä solusalpaajahoidosta, ensimmäisestä peruukin ostosta (kyllä, tänään sen tein!) ja ensimmäisistä väliviikoista. Onhan tuossa jo aiheita joista iloita ja joista olla kiitollinen. Nyt vain taas nokka rohkeasti kohti tippapulloja ja henkiset bileet pystyyn niin eiköhän tässä vierähdä toinenkin kuukausi. Lentämällä tai etanan selässä. Ei sillä niin väliä.